Search results for "sosiaalinen hyvinvointi"
showing 10 items of 10 documents
Adolescents' school-related self-concept mediates motor skills and psychosocial well-being.
2014
Background The health benefits of exercise participation and physical activity for mental health and psychosocial well-being (PSWB) have been shown in several studies. However, one important background factor, that is, motor skills (MSs), has largely been ignored. In addition, most of the existing research focuses on poor MSs, that is, poor MSs are often connected to poorer PSWB. The mechanism linking MSs and PSWB is unclear. However, a preliminary suggestion has been made that self-worth or self-perceptions might mediate the association between MSs and PSWB. Aim We investigated whether the self-concepts (SCs) of school-related physical education (SCPE), reading (SCR), and mathematics (SCM)…
Mikä muuttui vai muuttuiko mikään? Yli 65-vuotiaiden arki korona-aikana
2021
Koronapandemian leviämisen estämiseksi asetetut rajoitukset ovat kohdistuneet erityisesti ikäihmisiin, joille tauti on vaarallisin. Miten korona-aika rajoituksineen on näkynyt ikääntyneiden elämässä ja hyvinvoinnissa? Tutkimuksemme aineistona on 31 kesällä 2020 tehtyä puhelinhaastattelua. Korona-aika rajoituksineen oli vaikuttanut haastateltujen arkeen ja hyvinvointiin eri tavoin. Suuri osa koki arkensa muuttuneen vain vähän tai ei ollenkaan, osa taas koki hyvinvointinsa huonontuneen merkittävästi. Jotkut kokivat arkensa jopa parantuneen. Niillä, joilla arki ei ollut juuri muuttunut, elämä oli saattanut olla jo ennestään rajoittunutta huonon toimintakyvyn ja vähäisten sosiaalisten kontaktie…
Eksistentiaalisten kokemusten yhteys toisiinsa, hyvinvointiin ja masentuneisuuteen keski-ikäisillä
2010
Tutkimuksessa tarkasteltiin useiden eksistentiaalisten kokemusten yhteyttä toisiinsa sekä niiden merkityksellisyyttä hyvinvoinnin kolmen osa-alueen - sosiaalisen, subjektiivisen ja psykologisen hyvinvoinnin - sekä masentuneisuuden kannalta keski-ikäisillä. Eksistentiaalisiin kokemuksiin sisältyivät henkinen merkitys, elämänkatsomus, elämän tarkoituksellisuus, elämän pohdinta ja uskonnon tärkeys. Tutkittiin myös, onko hyvinvoinnin ja masentuneisuuden kannalta merkitystä sillä, jos ihmisen elämänkatsomus on uskonnollinen, ei-uskonnollinen tai jos elämänkatsomusta ei ole lainkaan. Sukupuolten välisten erojen selvittämiseksi analyysit tehtiin erikseen naisille ja miehille. Tutkimus perustui Lea…
Keski-ikäisten ystävyyssuhteiden määrän ja laadun yhteys psyykkiseen hyvinvointiin
2015
Ystävyyssuhteiden on yleensä havaittu olevan yhteydessä psyykkiseen hyvinvointiin, mutta kun niiden laatua ja määrää on tarkasteltu erikseen, yhteydet psyykkiseen hyvinvointiin ovat olleet ristiriitaisia. Tässä tutkimuksessa tarkasteltiin suomalaisten keski-ikäisten ystävyyssuhteiden määrän ja laadun yhteyttä psyykkisen hyvinvoinnin eri osa-alueisiin. Tutkimuksessa selvitettiin ensimmäiseksi, miten ystävyyssuhteiden määrä on yhteydessä psyykkiseen hyvinvointiin. Psyykkiseen hyvinvointiin käsitettiin tässä tutkimuksessa kuuluvan psykologinen ja sosiaalinen hyvinvointi ja elämäntyytyväisyys sekä se, että henkilö ei ollut masentunut. Toiseksi tarkasteltiin, miten ystävyyssuhteiden laatu ja sit…
Metsästyksen koetut hyvinvointivaikutukset : "elämyksiä ja onnistumisia"
2017
Heinonen, K. 2017. Metsästyksen koetut hyvinvointivaikutukset: ”Elämyksiä ja onnistumisia”. Liikuntatieteellinen tiedekunta. Terveyskasvatuksen pro gradu -tutkielma, 49 s., 2 liitettä. Metsästys on yksi suomalaisten perinteisistä harrastuksista. Vuonna 2015 metsästyskortin lunasti 306 277 henkilöä. Metsästyksen koettuja hyvinvointivaikutuksia on kuitenkin tutkittu hyvin vähän. Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää metsästystä harrastavien terveyttä, mielenhyvinvointia ja elämänlaatua. Tutkimuksen aineisto kerättiin internet-kyselylomakkeella, joka toimitettiin kesäkuussa 2017 kaikkiin Suomen riistanhoitoyhdistyksiin jaettavaksi jäsenille. Kyselyyn vastasi 1817 henkilöä. Tutkimusaineisto a…
Tulotaso ja persoonallisuus hyvinvoinnin osatekijöinä : havaintoja pitkittäistutkimuksesta
2014
Aikaisempi tutkimus tulotason ja hyvinvoinnin yhteydestä on keskittynyt tarkastelemaan bruttokansantuotteen ja tuloarvioiden suhdetta hyvinvointiin. Tässä tutkimuksessa otetaan osaa hyvinvoinnin ja tulotason väliseen keskusteluun laajentamalla tarkastelua todellisen ja arvioidun tulotason merkitykseen hyvinvoinnin kannalta. Hyvinvointimuuttujat, joita tutkimuksessa käytetään ovat elämään tyytyväisyys, onnellisuus, psykologinen hyvinvointi ja sosiaalinen hyvinvointi. Persoonallisuuden osuutta hyvinvointiin tarkastellaan sekä yksittäisenä tekijänä, että osana tulojen rajahyötyä. Persoonallisuusmuuttujina käytetään Big Five –persoonallisuuspiirteitä, joita ovat tunnollisuus, avoimuus uusille k…
Lukivaikeus ja psykososiaalinen hyvinvointi : alle kouluikäisen lapsen kehitys nuoreksi
2012
Tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää lukivaikeuden ja psykososiaalisen hyvinvoinnin yhteyttä,kehitystä ja muutosta 4-14-vuotiailla lapsilla. Lisäksi selvitettiin, onko psykososiaalisen hyvinvoinnin ja lukivaikeuden yhteys samanlaista tytöillä ja pojilla sekä lukivaikeuden sukuriskiryhmässä että kontrolliryhmässä. Tutkimusaineistona käytettiin Lapsen Kielen Kehitys ja Familiaalinen Dysleksiariski -seurantatutkimuksen (LKK) lapsia, joista puolella oli sukutaustasta johtuva riski lukivaikeuteen. Lukivaikeus todettiin kahdeksaa lukemista ja kirjoittamista mittavan osion avulla toisen kouluvuoden aikana 37:llä sukuriskiryhmän lapsista ja 9:llä kontrolliryhmän lapsista. Tyypillisiä lukijoita o…
Keski-ikäisten ikäkokemus, ihanneikä ja hyvinvointi
2010
Tutkimuksessa tarkasteltiin suomalaisten keski-ikäisten ihanneikää ja ikäkokemusta sekä niiden yhteyksiä toisiinsa ja hyvinvointiin. Tutkimuksessa selvitettiin ensinnäkin, miten keski-ikäisten naisten ja miesten ihanneikä jakautuu. Lisäksi ihanneiän taustalla olevia syitä tarkasteltiin sisällönanalyysilla. Toisena tutkimuskysymyksenä selvitettiin, ovatko ikäkokemus ja ihanneikä yhteydessä toisiinsa. Kolmanneksi tutkittiin hierarkkisella regressioanalyysilla, ovatko ikäkokemus ja ihanneikä yhteydessä hyvinvoinnin eri osa-alueisiin, jotka tässä tutkimuksessa olivat subjektiivinen, psykologinen ja sosiaalinen hyvinvointi sekä fyysinen terveys. Lisäksi tarkasteltiin sukupuolten välisiä eroja ed…
Sosiaalinen hyvinvointi turvaa terveyttä
2022
Ihmisen hyvinvointi on moniulotteinen ilmiö, joka ei ole pelkistettävissä yksilötasolle ja hyvän terveyden käsitteisiin. Liittyminen ja yhteenkuuluvuus toisiin on ihmisen keskeinen perustarve, ja tässä katsausartikkelissa jäsennämme niitä eri näkökulmia, joita eri tieteenalat ja tarkastelutavat tarjoavat sosiaalisen hyvinvoinnin ymmärtämiseksi. Sosiaalinen hyvinvointi rakentuu ja muovautuu koko elämän ajan yksilön vuorovaikutuksessa ryhmänsä, yhteisöjensä ja yhteiskunnan kanssa. Yksilöiden välisten erojen lisäksi myös yhteiskunnat eroavat keskimääräisessä hyvinvoinnissaan, samoin eri väestöryhmät ja yhteisöt yhteiskunnan sisällä. Sosiaalista hyvinvointia voidaankin arvioida myös globaalista…
Vanhusten päivätoiminnan merkitys sosiaalisen hyvinvoinnin ja kotona asumisen tukena
2014
Tämä tutkimus käsittelee Vaasan Ikäkeskuksen päivätoimintaa ja sen merkitystä sosiaalisen hyvinvoinnin ja sitä kautta kotona asumisen tukena. Ikääntyessä vanhus kohtaa väistämättä menetyksiä ja ihmissuhteiden ylläpito voi olla vaikeaa toimintakyvyn laskun vuoksi. Monet vanhukset kokevat yksinäisyyttä sosiaalisten kontaktien vähennyttyä. Kotona asuvia vanhuksia voidaan pyrkiä tukemaan sosiaalista hyvinvointia vahvistamalla. Tutkimuksessa tarkastellaan sosiaalisen hyvinvoinnin merkitystä kotona asumisen tukena. Vanhustenhuollossa tapahtuu muutoksia niin koulutuksessa kuin palveluiden järjestämisessä. Kesällä 2013 voimaan tullut laki ikääntyneen väestön toiminta…